mi tawa ma mama mi
ma Posuka (Poland) li ma pi mama mi. ike la, mi lon ala ma Posuka. pona la, mi ken tawa ma Posuka. mi toki e toki Posuka. taso, toki Posuka mi li ike tawa jan Posuka. mi toki e toki lili Selonka (Silesian ethnolect) pi toki Posuka. ni li ike tawa jan Posuka mute. tenpo pini la, mi tawa ma Posuka. tenpo esun wan la, mi lon ona. ma Posuka li pona ala pona?
jan mute li toki: jan ike mute li lon ma Posuka. taso, mi toki e ni: nanpa wan la, jan ike li lon ma ale. nanpa tu la, toki ni li lon ala. jan pi mute lili li lon taso. jan pona li lon ma Posuka. sina tawa tomo pi jan Posuka la, ona li pana e moku mute tawa sina.
mi tawa ma tomo Wisa (Wisła)
jan mute li lon ma Posuka. mi tawa ma lili Selonka pi ma Posuka. ma tomo pi tenpo mute li lon ma Selonka. mi tawa ma tomo Wisa (Wisła). ma tomo ni li lon nasin telo Wisa. ona li nasin telo suli. jan pi ma tomo Wisa li moku e moku pona. ona li pali e kiwen pona pi telo soweli walo. sina ken taso esun e ona lon ma Wisa. jan pi ma tomo Wisa en jan pi ma Selonka li toki kepeken nasin musi. len pi ma ni li pona kin. ona li jo e len noka meli pona, e len mije pona. len ni li sama len pi tenpo pini mute. kin la, mi tawa ma kasi lon poka nasin telo lili pi nasin telo Wisa. ma kasi la, soweli en akesi en waso en kasi mute li lon. nasin telo lili la, telo li lete. ken la, sina ken tawa lon telo ni.
mi tawa ma tomo Osawa (Ostrava)
kin la, mi tawa ma tomo Osawa. ma Osawa li lon ma Posuka ala. ona li lon ma Seki (Czechia). taso, ona li lon poka pi ma Posuka. jan pi ma tomo Osawa li toki kin e toki Selonka. toki Selonka li lon insa pi toki Posuka, pi toki Seki. ma Osawa la, tomo pi pona lukin li lon. tomo pi nasin sewi li lon, taso nasin sewi li ike tawa jan Seki. mi tawa tomo esun lipu mute. mi wile esun e lipu pi tenpo mute. tan ni la, mi esun e lipu luka. jan li toki e toki Seki, e toki Selonka, taso lipu mute pi toki Tosi li lon. mi tawa tomo moku. ike la, sina ken taso esun e soweli. mi moku lili e soweli, taso, tenpo ni la, mi moku e soweli.
mi tawa ma tomo Soli (Żory)
ma tomo Soli li ma tomo pona. tenpo mute la, mi lon ma tomo Soli. jan mute pi kulupu mama mi li lon ma tomo ni. ma ni li jo e tomo pi nasin sewi pi jan Malin Luta (Martin Luther). jan pi mute lili pi nasin sewi ni li lon ma Posuka, taso jan pi nasin sewi ni li lon ma tomo Soli. ma kasi suli li lon poka pi ma tomo Soli. ma kasi ni la, sina ken pana e kiwen lili kepeken ilo utala. kin la, ma musi li lon poka ona. nimi ona li nimi Win Pi (Twin Pigs). nasin pi ma musi li sama nasin pi ma Mewika. insa pi ma tomo Soli la, mi tawa tomo esun lipu. jan ona li pona tawa mi, li pana e lipu pona mute tawa mi. kin la, mi tawa tomo moku pi moku Nijon. jan Nijon pi mute lili anu jan Nijon ala(ken la, jan Nijon ala) li lon ma Posuka. tan ni la, jan Posuka li lawa e tomo moku ni. moku ona li pona mute tawa mi.
mi tawa kulupu mama mi
pini la, mi tawa kulupu mama mi. tenpo sike tu wan la, mi lon poka ona ala tan jaki Kolona. kulupu mama mi li pona tawa mi. ma tomo ale li pona kin tawa mi, taso kulupu mama mi li pona suli tawa mi.