lipu sona Wasona · poki Lapo pi lipu toki · sin kulupu · ma pona pi toki pona · ijo ante
lipu.pona.la
toki ale · poki ale · kulupu ale · jan ale · tan ale · lipu ante · o pana e lipu
sona pi lipu toki ni

sina ken pona e ona kepeken ilo poki Kita

kulupu toki la ona li sona

sina wile kepeken ona la, o kute e nasin CC BY-SA 4.0

sina ken lukin e ona lon lipu liputenpo.org lon lipu liputenpo.org lon lipu github.com

esun supa

tan jan Alonola
sike #2025 ) #6 ) #29

ma ale la jan li wile supa e monsi ona anu ijo ante. sina moku la sina pali e moku lon supa li moku e ona lon supa li weka e jaki lon supa. ken la sina lukin e toki ni lon supa. supa li lon tomo ale. taso supa li kama tan ma seme? jan seme anu ijo seme li pali e supa? mute la jan li pali ala e supa li esun e supa.

{{{sitelen “0032_ikea.png” “tomo esun Ikeja” “jan Alonola”}}}

esun supa la tomo esun suli li lon. ike a! ala. esun Ikeja! esun supa ale la esun Ikeja li suli a. tenpo pini mute (1943) la jan sin Inwa Kanpa (toki Sensa la Ingvar Kamprad) li open e esun Ikeja. tenpo ni la jan Inwa li lon tenpo sike luka luka luka tu taso! open la ona li esun e ijo lili taso. kama la ona li esun e supa. nimi Ikeja li kama tan sitelen open pi nimi tu wan ni: nimi pi jan lawa: Ingvar Kamprad. nimi pi tomo ona: Elmtaryd. nimi pi ma tomo ona: Agunnaryd. ni li pali e nimi IKEA; toki pona la ona li nimi Ikeja. esun Ikeja li kama suli tan ni: ona li pana e supa lon poki lili. ni la jan li pali e supa lon tomo ona. kin la esun li ken pana e supa kepeken mani lili. kama lili (1958) la esun Ikeja li open e tomo esun nanpa wan lon ma Sensa. tomo esun sin li open lon ma poka: ma Nosiki (1963) en ma Tansi (1969) en ma Suwasi (1973) en ma ante mute.

taso supa li tan seme? supa mute li tan kiwen kasi. kiwen kasi li tan kasi kiwen. ona li lon ma kasi. esun Ikeja la mute la ona li tan ma ni: ma Posuka en ma Pelalusi en ma Lusi en ma Sensa en ma Sonko. mute la esun Ikeja li kepeken e kiwen kasi ko kepeken nasin ni: ko pi kasi kiwen en telo pi kasi kiwen li kama wan. kiwen kasi ko ni li pona tan ni: nanpa wan la ona li mani lili. nanpa tu la jan li ken ala kepeken e kiwen kasi tawa kiwen kasi pi ko ala la ona li ken kepeken e ona tawa kiwen kasi ko. kasi kiwen ale (100) ma la kasi kiwen wan li tawa esun Ikeja! mute a!

kasi li pakala la jan li pali e supa kepeken ona. mute la ona li pali e ona lon ma sama pi ma tan. kulupu pali mute li pali e supa tawa esun Ikeja lon ma Elopa anu ma Asija. kin la jan li pali e supa mute kepeken ala kasi. mute la ona li kepeken e kiwen pi kasi ala. supa li pini la ona li tawa tomo esun.

tomo esun li suli a. ona li laso li jelo. kule ni li sama kule lipu pi ma Sensa. tomo la nasin wan li lon. ona li suli. jan li tawa lon nasin ni la ona li tawa lon poka pi ijo ale. ni la ona li lon tenpo suli lon tomo esun. ni li pona tawa esun. taso jan li ken kin tawa lon nasin lili. sewi pi tomo esun la tomo lili mute li lon. ona li sama tomo lili lon tomo jan. tomo moku en tomo lape en tomo awen li lon. ona la supa li lon. tomo lili li lukin sama tomo lon.

sina pini e ma pi tomo lili la tomo moku li lon. tomo moku ni la sina ken moku e moku pi ma Sensa. o moku pona!

sina tawa anpa la esun suli li lon. len en poki en kasi en ijo lili li lon ona. esun ni li pini la tomo suli li lon. ona li lukin sama tomo jo: supa suli mute pi poki mute li lon a! ma ni la sina kama jo e poki supa. pini la ma lili li lon. ma lili ni la supa sin ala li lon. sina ken esun e ona kepeken mani lili. ni li pona tawa mi tan ni: sin ala li ike ala.

ale la ike li lon. sina esun e ijo sin la kulupu esun li pali e ona kepeken kasi sin. esun Ikeja li weka e kasi mute. ike a! mute la esun Ikeja li kama jo e kasi kepeken nasin lawa pona. taso lili la esun Ikeja li kama jo e kasi kepeken nasin lawa ike. taso esun Ikeja li toki e ni: ona li wile ala e kasi ike ni.

supa pi esun Ikeja li pona. taso ona li awen ala lon tenpo suli. ni li tan seme? mi la kiwen kasi ko li ike. ona li mani lili, taso ona li wawa ala. jan en ijo li ken pakala e ona kepeken wawa lili. ona li pakala la sina ken ike pona e supa. ike a!

sina ken esun e supa pi sin alala o esun e ona. esun pi supa sin ala li kama suli. ma Mewika la ona li suli kepeken 7.7% lon tenpo sike wan. esun pi supa sin li kama suli. taso ona li suli kepeken 3.2% taso. mute la jan li esun e supa pi sin ala pi kasi ala tan ni: kasi li kama ike lon tenpo suli. taso kiwen li awen pona. taso sina ken ala esun e supa taso pi sin ala la sina ken esun e supa sin. sina esun e ona la o lukin e ni: supa li kama tan ma seme li tan kiwen seme li kama lon kepeken nasin seme? ale la o awen pona e supa sina. ni la supa sin li awen pona lon tenpo suli.